Kansainvälistä jalkapalloilua suomalaisittain

Tämä on nyt kolmas blogini jalkapalloilun merkeissä koskien valtakunnallista tai kansallista jalkapalloilua. Olen aikaisemmin kirjoittanut Mikkeliä koskevasta futiksesta ja legendoista siellä. Tuon  nyt esille ulkolaisia joukkueita aina ystävyysotteluista lähtien. Suurimman huomion tässä kuvapainotteisessa blogissa saa kuitenkin Manchester Unitedin ja Helsingin Jalkapalloklubin välinen ottelu Old Traffordilla 6.10.1965. Edellisessä blogissani oli sieltä jo muutama kuva. 

Esittelen joitakin jalkapallosuuruuksia näiden valokuvien yhteydessä lyhyesti. Ottelu ManU:n ja HJK:n välillä käytiin syksyllä 1965. Seuraavana vuonna Englannissa käytiinkin sitten Jalkapalloilun MM-kisat, jota pääsi Suomen kansakin seuraamaan televisiosta ensimmäistä kertaa värillisenä. Monet nimet jäivät mieleen loppuottelusta Englannin ja Saksan välisestä ottelusta, jonka Englanti sitten vei jatkoajalla. Myöhempi tekniikka on pystynyt todentamaan, ettei Geoff Hurstin ylähirren kautta mennyt laukaus koskaan mennyt maaliviivan ylitse. Hurst teki vielä kuitenkin yhden maalin ja peli päättyi 4-2. 

Muistan nuo MM-kisat siitäkin syystä, että veljeni Jorma oli niitä paikan päällä katsomassa. Sain kuulla häneltä tarkkoja yksityiskohtia matseista, joita sitten pääsin välittämään kavereille. Muistan, että samoissa porukoissa oli katsomossa olleet muun muassa HIFK:n sen aikainen maalivahti Anders Westerholm ja KuPS:n keskustuki Gunnar Boman. Olin tuona kesänä päivisin Mikkelin Urheilupuistossa. Siellä pidettiin poikakerhoa ja paljon urheiltiin monissa eri lajeissa. 

Aloitetaan historiallisella valokuvalla Töölön Pallokentältä 3.6.1928. Meneillään on Suomi - Norja jalkapallomaaottelu. Norjan kuningas Haakon VII ja Suomen tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander ovat seuraamassa ottelua. Norja voitti tämän maaottelun 0-6 (0-3). Yleisöä oli noin 6000 henkilöä. Ottelun tuomitsi ruotsalainen Ragnar Bäckström.

Seuraavaksi on vuorossa useita kuvia Manchesterista Old Traffordilta. Siellä kohtasivat Eurooppa-Cupissa ManU ja HJK. Ottelu päättyi 6-0. Helsingissä kohtaaminen oli huomattavasti tasaisempi. Se päättyi 2-3. Yhteismaalit olivat siis 9-2 ManU:lle.

Joukkueet pelasivat seuraavissa kokoonpanoissa:

ManU: 1. Patrick Dunne, 2. Shay Brennan, 3. Tony Dunne, 4. William Foulkes, 5. Nobby Stiles, 6. John Aston, 7. Bobby Charlton, 8. Pat Creland, 9. George Best, 10. John Connelly ja 11. Denis Law

HJK: 1. Paavo Heinonen, 2. Reijo Jalava, 3. Jaakko Murtovaara, 4. Raimo Kauppinen, 5. Nils Laine, 6. Markku Peltoniemi, 7. Pentti Kokko, 8. Kari Lehtolainen, 9. Jarmo Lindahl, 10. Kai Pahlman ja 11. Aulis Rytkönen

ManU:a luotsasi Sir Matt Busby ja Klubia Aulis Rytkönen.

Maalintekijät olivat tässä 6-0 päättyneessä ottelussa:

John Connelly 15 min, 47 min ja 70 min

George Best 45 min ja 50 min

Bobby Charlton 60 min

Matt Busby vasemmalla ja  Jack Crompton oikealla  ovat mietteliäinä Old Traffordilla ennen ottelun alkua. Helsingissä ManU sai niukan voiton 2-3. Kuva on Helge Heinosen ikuistama.

John "Jack" Crompton pelasi ManU:ssa itse vuosina 1945-1956 maalivahtina kaikkiaan 212 ottelua. Hän syntyi 18.12.1921 ja kuoli 4.7.2013 91-vuotiaana.

Matt Busby edusti pelaajana Manchester Cityä 1929-1936 ja Liverpoolia 1936-1939. Hän siirtyi ManU:n pelaajavalmentajaksi vuonna 1945. Matt Busby loukkaantui vakavasti Münchenin lento-onnettomuudessa, jossa 8 pelaajaa kuoli 6.2.1958. Joukkue oli palaamassa Belgradista, jossa ManU oli juuri selvittänyt tiensä Euroopan Cupin välieriin. Matt selvisi hengissä. Toivuttuaan hän alkoi rakentaa ManU:n joukkuetta uudelleen. Vuonna 1968 Matt Busby valmensi ManU:n ensimmäisenä englantilaisjoukkueena Euroopan cupin voittoon kymmenen vuotta Münchenin tragedian jälkeen. Matt Busby syntyi 26.5.1909 ja kuoli 20.1.1994. 

Orkesteri soittaa Old Traffordilla 6.10.1965. Ottelu Manchester United ja Helsingin Jalkapalloklubi on alkamassa. Tämäkin valokuva on Helge Heinosen ottama.

Yleisöä ManU - HJK pelissä on Helge Heinonen kuvannut myös. Äärimmäisenä oikealla oleva katsoja pyytelee apua ylhäältä. Kuva on Museoviraston kokoelmista. 

Pelaajat poistuvat kentältä. Kaitsu Pahlman on tulossa viidentenä ja on vasemmanpuoleisin pelaaja näistä. Helge Heinonen on ollut kameransa kanssa paikalla.

Denis Law on hieronnassa.

Denis Law oli skotlantilainen jalkapalloilija. Hän pelasi hyökkääjänä. Hän syntyi 24.2.1940 Aberdeenissä ja kuoli 84 vuotiaana 17.1.2025 eli aivan vastikään myös Aberdeenissä. Denis valittiin Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi vuonna 1964. Pelaajauransa Denis Law aloitti Englannissa Huddersfieldin kakkosdivisioonan joukkueessa vuonna 1956. Neljä vuotta myöhemmin hän siirtyi Manchester Cityn joukkueeseen. Hän teki tuolloin Ison-Britannian ennätyksen siirtosummassa, joka oli 55 000 puntaa. Vuoden päästä hän siirtyi italialaiseen Torinon joukkueeseen. He ostivat Denisin 110 000 punnalla. Manchester Unitedissa Denis pelasi 11 vuotta. Sinä aikana hän teki 236 maalia 409 ottelussa. Hänen tunnettiin lempinimellä "King". 

Helge Heinosella on ollut tilaisuus päästä ManU:n kovia nimiä kuvailemaan.

John "Jack" Crompton ja Denis Law ja kolme muuta manulaista. Helge Heinonen on tämänkin kuvan päässyt ottamaan lokakuussa 1965. 

HJK:n Kai Pahlman ja Aulis Rytkönen ovat kuvassa. Molemmat ovat suomalaisen jalkapalloilun legendoja. Kai Pahlman teki 191 maalia 288 ottelussa SM-tasolla vuosien 1954-1973 aikana. Hän syntyi 8.7.1935 ja kuoli 8.3.2013. 

Aulis Rytkönen syntyi 5.1.1929 ja kuoli 16.4.2014. Hän oli ensimmäinen suomalainen ammattilaispelaaja ulkomailla. Ura aikuisten joukkueessa alkoi Kuopion Palloseurassa vuonna 1945. Siellä hän pelasi vuoteen 1952 asti. Sen jälkeen hän siirtyi Ranskaan Toulouseen ammattilaiseksi ja pelasi siellä kahdeksan vuotta. Vuonna 1960 hän palasi Suomeen ja aloitti HJK:ssa pelaajavalmentajana. 

Tämäkin kuva on Helge Heinosen ottama. Se on peräisin Museoviraston kokoelmista. 

Pentti Kokko ja Kari Lehtolainen sekä muita klubilaisia on tässä Helge Heinosen ottamassa valokuvassa Manchesterissa. Paavo Einiö näyttää olevan Lokarin vierellä.

Lyhyesti jatkan esittelyjä joidenkin pelaajien kohdalla. Nyt siirryn Kari Lehtolaiseen. Hän syntyi 8.4.1943 ja kuoli 12.1.2014. Hän oli monitoiminen palloilusankari. Hän pelasi futiksen lisäksi SM-tasolla käsipalloa ja koripalloa. HJK:ssa "Lokari" Lehtolainen  pelasi vuosina 1964-1966. Vuodet 1967-1968 hän oli Lahden Reippaassa. Vielä hän vieraili pääsarjatasolla Klubissa ja Kiffenissä. Hän toimi Mustien hurmureiden valmentajanakin. 

Bobby Charlton

Robert "Bobby" Charlton edusti ManUa 758 ottelussa. Hän teki niissä 249 maalia. Hän pelasi kaudet 1954-1973 Manchester Unitedissa. Bobby syntyi 11.10.1937 ja kuoli 21.10.2023 . Tämän kuvan on ottanut Helge Heinonen ja se on Museoviraston kuvakokoelmasta. 

Tämä kuva on noin kuukautta ennen Helsingin olympialaisia 22.6.1952. Suomi kohtasi tällöin ystävyysottelussa Unkarin. Etualalla on Veikko Asikainen ja Ferenc Puskas. Tämän kuvan on ottanut Hugo Sundström. Kuva on Journalistisesta kuva-arkistosta ja Museovirastosta. Unkari voitti olympialaisissa kultaa ottamalla loppuottelussa 2-0 voiton Jugoslaviasta. Ruotsi voitti pronssimitalin. Joukkueita oli 25 ja otteluita oli 26. Suomi kohtasi ensimmäisellä kierroksella Itävallan häviten 3-4. 

Ferenc Puskas oli jalkapalloilija ja valmentaja. Hän syntyi 1.4.1927 Budapestissa ja kuoli 17.11.2006 Budapestissa. Puskasia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista jalkapalloilijoista. Hänellä oli myös Espanjan kansalaisuus. Sinne hän siirtyi Unkarin kansanousun jälkeen. Hänen lempinimensä oli Laukkaava majuri.

Veikko Asikainen oli Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja ja kapteeni. Hän voitti kaksi Suomen mestaruutta TPS:n paidassa vuosina 1939 ja 1941. Suomen Cupin voitossa 1955 hän oli mukana Valkeakosken Hakan joukkueessa. A-maajoukkueessa ja Olympiajoukkueessa hän pelasi 56 ottelua. Päätasolla SM-sarjassa hänelle kertyi 231 ottelusa, joissa hän maalasi 52 kertaa. Veikko Asikainen pelasi myös jääkiekkoa SM-sarjassa TPS:n joukkueessa. Veikko syntyi 18.4.1918 Turussa ja siellä hän myös kuoli, 14.6.2002. 

Tämä kuva on ottelusta Kuopion Palloseura ja Kiovan Dynamo. Ottelu kuuluu Euroopan Cupvoittajien cupiin ja se pelattiin 19.9.1990 Jouko Julkunen on tämän kuvan ottanut. Peli päättyi 2-2. KuPS:n Timo Vesterinen on todennäköisesti  pelaaja vasemmalla. Kuva on Museoviraston kokoelmista.

 

Blogit jatkuvat jalkapallon merkeissä vielä myöhemmin. Viime aikoina on päähuomioni suuntautunut postikortteihin, joita aiemmin keräsin passiivisesti, mutta niihin uppoaa nyt jo melkein koko viikkoraha vaimoni mielestä. 

Enkeli-aiheisia joulukortteja vuosikymmenien takaa

 Joulu on jo reilu kuukausi sitten ohitettu. Tuon silti näytille vuosikymmeniä vanhoja enkelikortteja. Olen vastikään saanut näitä lajiteltua. Ryhdyin siihen puuhaan pari kuukautta sitten. Samassa yhteydessä myös kuvaan korttini ja saan niitä jatkossa helpommin esille tietokoneen kautta. Nämä ovat kaikki piirrettyjä enkelikortteja, joista vanhimmat ovat sadan vuoden takaa.

Tämä kortti on oman arveluni mukaan vanhin kortti enkeli-aiheisista, joita tuon nyt näytille teitäkin varten. Luulen, että tämä postikortti on piirretty yli 110 vuotta sitten. Tämä on kulkenut käsipostissa neiti Mandi Högströmille Pellonpäähän Viialaan. Kortti on painettu Saksassa. 1900-luvun alkupuolilla juuri sieltä ja myös Ruotsista tuli Suomeen eniten postikortteja tuontitavarana.

Tässä postikortissa on sama aihepiiri kuin ensimmäisessä. Enkelillä on pieni joulukuusi mukanaan. Tämäkin kortti on Saksasta peräisin. Jalmari on saanut tämän kortin Humppilaan käsipostissa. Uskon tämän kortin liikkuneen vuosien1910-1915 aikana. Osoitepuolen ahdas tila viittaa siihen. 

Tämä postikortti on liikkunut jouluna 1935 neiti Kerttu Knuutilalle Pusulaan. Tätä korttia on myyty keuhkotaudista toipuvien kodittomien naisten työhoitolan aikaansaamiseksi. Tässä on taustalla myös Martta Wendelinin piirtämä joulumerkki. Mikähän merkitys mahtaa olla tällä saniaisen oksalla tai vastaavalla hänen kädessään?

Tämä Joulurauhaa toivottava enkelikortti on liikkunut vuonna 1942 Liisalta Rouva Iida Högströmille Ikkalaan. Tässä on enkelillä kädessään samanlainen saniaisen oksa kuin oli edellisessä kortissa. 

Tässä enkeliduo laulaa. Joulukortti on liikkunut Rautalammilta Elsalta Ullavalle neiti Ainolle 19.12.1944. Näemme ajankuvaa, kun laitan Elsan kirjoituksen kokonaisuudessaan tähän: " Hei Aino! Eikö tämä aika osaa kulua? Nyt jo pitkästi toista kuukautta, kun erottiin. Olen juuri palannut Kontiolahdesta, olin siellä näin kauan. Enkä vieläkään ole vapaa, vaan uusi komennus on taas tulossa. Ehkä tällä kertaa joudun Pohjanmaalle, luultavasti Seinäjoelle. Olisin jo mielelläni tahtonut päästä eroon koko komennustouhusta, mutta ei pääse. Voi hyvin. Monin lämpimin terveisin. Elsa " 

Tämä postikortti on liikkunut jouluna 1950 Oivalle perheineen Tehtaankadulle Helsinkiin. Kortin on lähettänyt Kajaanista Risto, Hilkka ja Esko. Nätin enkelin on tuntematon kuvittaja piirtänyt.

Ullavalle Ali-kylään on tämä joulukortti liikkunut Anja-neidille käsipostissa. Ajankohdasta ei ole mainintaa. Tämän ajan kortit ovat olleet pahvikortteja.

Jossakin päin Suomea on enkeli julistanut joulurauhan vuonna 1951. Tämä enkelikortti on liikkunut Helsinkiin Oivan perheelle Tehtaankadulle. Hilja on sen heille lähettänyt. 

Tässä enkeli kuljettaa ruusukkeita nähtävästi sankarihaudoille. Viimeinen on menossa. Neiti Alli Ullavalla on pikkujoulussa saanut tämän kortin. 

Anna-Neiti Taavilassa on saanut tämän joulukortin. Tyttö on saamassa jo toista nukkea. Enkelit ovat näköjään tuuranneet tonttuja lahjojen jaossa.

Tässä on enkeli jättänyt lahjat kuusen alle. Edit-neiti Vanhassa Vaasassa on saanut tämän kortin. Sen on lähettänyt Fanny. 

Tämä joulukortti on kulkenut käsipostissa Laura-neidille. Enkeli toivottaa tässä hauskaa joulua.

Näissä 12 esittämässäni kuvassa saadaan pieni läpileikkaus puolen vuosisadan enkeleistä joulukorteissa. Palaan näihin jouluisiin näkymiin pian uudelleen. Näitä postikortteja löytyy kokoelmastani satoja. 

Nostalgiaa futiksesta vuosikymmenten varrella

 Palaan toisen kerran kuvakatsauksin futiskenttien taisteluareenoille. Pääosin liikutaan kansallisilla kentillä Suomessa, mutta piipahdetaan myös Old Traffordilla. Kuvia olen jälleen napsinut valmiina Museoviraston kuvakokoelmista.

Aimo Pasanen ja Reima Kokko

Taisteluparina ovat Aimo Pasanen KPT edessä ja Reima Kokko Kiffen hänen takanaan. Ottelu pelattiin Kuopiossa kesällä 1978. KPT otti 3-0 voiton kruununhakalaisista. Tämän valokuvan on ottanut Jaakko Julkunen. Kuva on Journalistisesta kuva-arkistosta ja sieltä Jaakon omasta kokoelmasta.

Presidentin isä Göran Stubb on katsomossa

Tämä kuva on ollut Hufvudstadsbladetissa. Göran Stubb ja hänen kaksi seuralaistaan on jalkapallo-ottelussa HIFK - GBK, joka pelattiin Olympiastadionilla 5.5.1966. Göranin edessä olevat miehet ovat sokeita, mutta varmasti ovat pystyneet aistimaan ottelun kulkua muilla tavoin. Helsingfors Idrottsförening Kamraterna voittivat 2-0 Gamlakarleby Bollklubbin. Kuva on Journalistisesta kuva-arkistosta ja Museovirastosta. 

HIFK - HJK vuosi 1917

Tässä ottelevat HIFK ja HJK Eläintarhan urheilukentällä jalkapalloilun merkeissä. HJK voitti maalein 3-1. Kuvassa vasemmalla on Lauri Tanner. Tämä kuva on ollut Suomen kuvalehdessä no 22 vuonna 1917. Se löytyy Museovirastosta. 

KTP - HJK 1979

Kotkassa on menossa ottelu KTP - HJK 2.9.1979. Korkeimmalle on ponnistanut KTP:n maalivahti Jouko Kataja. Pasi Rautiainen on Joken tällä puolen ja Atik Ismail on hänen takanaan. Kuvan on ottanut Lauri Sorvoja. Kotka voitti tämän ottelun 5-2. Kuva on Museovirastosta. 

Kari Kröger KuPS on oikealla

Jaakko Julkunen on ottanut valokuvan Kuopiossa kesällä 1984. Ei ole mainintaa tiedostossa vastustajasta eikä ajankohdasta. Kari Kröger on kuvasta tunnistettu. Kuva on Museovirastosta.

KuPS - OPS vuosi 1982

Väinölänniemellä eli Vänärillä taistellaan sarjapisteistä 2.6.1982. Ottelu Kuopion Palloseura vastaan Oulun Palloseura päättyi 1-0. Kuopion Kari Ukkonen vasemmalla kaatuu taklauksen johdosta. Oikealla on OPS:n Börje Carpen. Kuvan on ottanut Jaaakko Julkunen. Se on Museoviraston kokoelmista peräisin. 

Jukka Sarnola KuPS oikealla

14.6.1981 kohtasivat KuPS ja HJK Kuopiossa Väinölänniemellä. Pisteet jäivät Kuopioon 2-1 tuloksella. Oikealla on Jukka Sarnola. Kuvan otti jälleen Jaakko Julkunen. Se on Museoviraston kokoelmista peräisin. 

Petteri Kupiainen KuPS on oikealla

Tässä ottelevat KuPS ja FC Kuusysi Lahdesta. Ottelu päättyi 2-0. Matsi pelattiin 25.4.1982. Jaakko Julkunen on tämänkin kuvan Kuopiossa ottanut. Se on Museovirastosta. 

Myllykosken Pallo 8.10.1994

MyPa:n joukkue on ryhmäkuvassa 8.10.1994. He ovat juuri voittaneet Kuopion Palloseuran Anjalankoskella 8-0. Heillä on ollut ilon päivä muutoinkin. Hopeamitalit on ujutettu heidän kaulaansa. Tänä vuonna mestari oli Tampereen Pallo-Veikot ja pronssia otti HJK. KuPS putosi sarjasta. Tämän kuvan on ottanut Jaakko Julkunen ja se on Museoviraston arkistosta peräisin. 

Old Trafford 6.10.1965 ManU - HJK

Ottelu Manchesterissa Old Traffordilla on alkamassa. Helsingissä ottelu päättyi 2-3 ManU:n voittoon. Kaitsu teki yhden komean banaanipotkumaalin tässä ottelussa.

Pelitilanne ManU - HJK matsissa

HJK kärsi tässä ottelussa häikäisevästä valosta. Old Traffordin suuret ja kirkkaat valot kävivät silmiin ja takkiin tuli 6-0. 

Iloisia ilmeitä Midland Hotellissa

Oheinen valokuva on varmastikin jo ennen ottelua otettu, kun ilmeet ovat niin leppoisia. Kuvassa on mm. oikealta katsottuna Anssi Kukkonen, Paavo Heinonen ja Lokari Lehtolainen.

Tässä oli katselmusta tällä kertaa vanhojen valokuvien parissa. Old Trafford kuvilla voidaan jatkaa ensi kerrallakin.

Onnittelukortteja vuosikymmenien varrella

 Tuon nyt näytille onnittelukorttien kirjoa yli sadan vuoden takaa. Kortit ovat omasta kenkälaatikosta, joissa vielä osittain korttejani säilytän. Lajitellut postikorttini pääsevät 16-lokeroiseen lipastoon, jonka pari kuukautta sitten sain tyttäreltäni. Se on kuin nakutettu harrastekeräilijälle. 

Tärkein sanoma tämän ryhmän korteilla on onnitteleminen. Siihen on useita eri aiheita olemassa, kuten syntymäpäivät, joulu, pääsiäinen ja muut juhlat. Kortti saatetaan liittää myös lahjan yhteyteen. Kukat ovat näytelleet suurta osaa onnittelukorttien piirroksissa. Melko varma asia on, että kautta aikojen on onnittelukortin saaminen ilahduttanut vastaanottajaa.

En tiedä tarkkaan tämän postikortin liikkumisaikaa, mutta uskoisin sen olevan melko lähellä Suomen itsenäisyyttä. Kortti on kohokuvioitu, kun kotimaista painotekniikkaa ei vielä ollut kovin paljon muuhun, kuin käsin tehtyihin. Kortin antaja Arvi on syntynyt vuonna 1904. En kerro hänen sukunimeään. Sotasammon tietueesta näen hänen kaatuneen vuonna 1941 Pistojoella. Se on Vienan Kemijoen vesistön lähdejoki Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tämä kortti on luovutettu opettajalle neiti Laura Niemelle Ylistarossa koulussa. Vuonna 1918 on Arvi ollut 14 vuotias. Mitä on ollut oppivelvollisuus tuohon aikaan. Itse arvelen ajan olleen  1918-1920 välissä. Opettaja on saanut Arvilta tekstin: "Onnea Itsenäisyyspäivänä!" Noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän Suomen itsenäisyyttä puolustaessaan menettää itse  sotatantereella henkensä. 

Tämän onnittelukortin nimipäivän kunniaksi on saanut koululainen Wäinö Wiljanen Hirvihaarassa vuonna 1918. Yrjö Syrjänen on kortin lähettänyt värssyllä: "Mä tiedän kukan kaunoisen reunassa metsämaan. Sen katse kuiskii sininen, mua muista ainiaan!"

Itse arvioin tämän käsipostissa liikkuneen onnittelukortin liikkuneen 1920-luvulla. Sen on  saanut koululainen H. Hagelberg Bodbackassa Närpiössä. Hän on viettänyt syntymäpäivää.

 

Neiti Hulta Rinne on saanut tämän onnittelukortin käsipostissa arvioni mukaan 1925 tienoilla. Hänen osoitteensa on Rukkijoki Paimiossa. Hauskaa kesää toivottaa Martta H.

 

Neiti Tytti Kannisto on saanut tämän postikortin Tehtaankadulle Helsinkiin 5.12.1931. Sydämelliset onnittelut tulevat Lempiltä ja Väinöltä. 

Neiti Hilma Sohlman Idänpäässä Hämeenlinnassa on saanut tämän onnittelukortin 27.6.1934. Kortti on edellisenä päivänä postitettu Hauholta. Siinä toivotetaan: "Olkoon kahle, onnen kahle, sormusside siunauksen! Niin paljon - paljon minä sinulle toivon - niin paljon kallista hyvää. Onnea Taivaan suurta sekä korkeimman siunausta syvää, kihlauksesi johdosta!" Lähettäjä on nimeltään Hilma. 

Taidemaalari Helga Sjöstedt on piirtänyt tämän onnittelukortin vuonna 1941. Kortin on saanut käsipostissa Anita. Paljon Onnea pikku Anitalle toivottavat mummu, Matti, Vappu ja Ole-setä. 

Neiti Tytti Kannisto on saanut tämän onnittelukortin kenttäpostissa vuonna 1941 Edessaloon Kuhmoisiin. Se on tullut rintamalta Mielikiltä. Todennäköisesti hän on ollut siellä lottana. Osoite on ollut KPK 3288 / I B. 

Jaakko Helminen on saanut Klaukkalaan äidiltään nimipäiväkortin 25.7.1946 kunniaksi. Joka vuosihan samaan aikaan Jaakko heittää nimipäivänsä kunniaksi kylmän kiven järveen. Perinnettä pidetään erityisesti yllä Helsingissä, jossa kivi heitetään Kauppatorilla Kolera-altaaseen. Siellä on Epätieteellisen Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa Jaakko Koskinen yleensä aina mukana. Kivi on noudettu aina mitä ihmeellisimmistä paikoista. Jaska on armeijakaveri Karkialammelta vuosilta 1973-1974. Huumori kukki hänellä jo tuohon aikaan mallikkaasti. 

Tässä on oletettavasti kyseessä syntymäpäiväonnittelut! Herra Matti Uusi-Vähälä Alikylässä Ullavalla on saanut tämän kortin, jossa onnitellaan Vanhaa poikaa. Anna ja Veikko ovat hänelle onnittelukortin lähettäneet. 

Fröken eli neiti Helmi Ojala on saanut tämän kortin osoitteeseen Gårdsböle Siuntiossa. Hänellä on ollut nimipäivä, josta onnittelun esittää Elin.

Sydämelliset onnittelut on saanut Raumalla Uotilassa rouva Ida Nieminen 29.12.1960. Häntä ovat onnitelleet Helena, Marja, Reijo ja Ville. 

Tässä oli tämä onnittelukorttien osio postikorttikokoelmastani. Niitähän löytynee vielä. Nyt loimme katsauksen noin 40 vuoden aikana liikkuneisiin kortteihin eli vuosien 1920-1960 välissä. Palataan myöhemmin uudestaan näissäkin merkeissä. Olen niin innostunut ollut tästä melko tuoreesta harrastuksesta, joka useiden vuosien passiivisesta toiminnasta on aktivoitunut.

Lapsia ja nuoria askareissa Martta Wendelinin postikorteissa

 Tässä on kuvia Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista. Kuvissa on pääosin tyttöjä erilaisten askareiden ja harrastuksien parissa. Kaikki kortit kuvaavat touhuja maaseutumiljöössä. Korttien talo on uudelleen julkaissut näitä Martan piirroksia. Osa on ollut aiemmin painettu korttina ja osa saattaa olla Kotiliesi-nimisen lehden entisenä kansikuvana.

Tyttö on vienyt kanoille ruokaa. Tässä ei oikein erota sitä, onko ravinto jyviä vai jotakin rouhetta. Kukahan sitten kerää ne kanan kakat. Ne ovat hyvää lisäravinnetta kukille.

Tyttö ruokkii kaneja. Niille taitaa kelvata kukinnot ja lehdet voikukasta. Taustalla on talon  isäntä peltohommissa. Eipä ollut traktoreita vielä kovin paljon Tuusulan pelloilla siihen aikaan, kun Martta näitä kortteja piirteli. 

Se on perunoiden keruuaika meneillään. Tyttö ja poika ovat pottujen nostossa mukana. Vähän näyttäisi taustalla oleva mummolta.

Tässä on jälleen kanojen ruokintaa meneillään. Minun mielestä aamujen herättäjä sanoo ihan selkeästi suomen kielellä kukko kiekuu. Miten englantilainen kukko sanoo cock-a-doodle-doo. Oletko kuullut ruotsalaisen kukon sanovan tuppen galar. Mielenkiinnosta olen usein kysellyt ulkomaalaisilta tutuilta, jotta miten se kukko heidän maassaan kiekuu. 

Nyt on varmaan jo Martta Wendelin omassa elämässään muuttanut Tuusulan Suopellon vuokratalosta omaan rakennettuun taloon Annivaarassa. Suopellossa oli kukat ja kasvit kesannolla niityillä ja kedoilla. Annivaarassa alkoi Martalla puutarhanhoito ja suunnittelu ihan perusteellisesti ja hänestä kehkeytyi mestari sillä saralla. Tässä tyttö hoitaa kastellen istutettuja kukkia ja urakan lopuksi hän kerää vielä kukat maljakkoon vietäväksi. 

Lapset ovat keränneet korin täyteen sieniä. Vielähän tässä olisi ollut. Minusta niin näyttää, että kärpässientä lukuun ottamatta nämä voisivat olla syötäviä.

Niin iloisella ilmeellä hoituivat maton puistelut entisaikaan. Pölyimuria ei oltu vielä keksitty yleiseen käyttöön. Näitä piti hakata pihalla mattopiiskalla. Nykyisin otetaan kengät pois jalasta heti eteisessä, niin eipä ne matot niin paljon likaannukaan. Varrellinen moppi on jo ollut lattian pesussa tuohon aikaan, ettei tarvitse kyykkien lattiaa pestä.

Tässä tehdään käsitöitä jo lapsesta pitäen. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

Taisi tulla tällä kertaa ensimmäinen kala, kun ilme on niin iloisen hämmentynyt. Ongella ollessa pitää aluksi muistaa esittää toivomus: "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja, Heikki hevosen kokoisia, Jussi vielä julumempia!" 

Nyt alkaa jo olla kevättä ilmassa. Kesää pitää vähän jouduttaa tekemällä uraa sulaneelle vedelle. 

Kukat pitää muistaa aina sopivin välein kastella. Minä muistan joskus saaneeni tehtäväksi kastella tuttavien kukkia heidän lomansa aikana. Tunnollisesti kastelin aina muovikukkia myöten. 

Tässä on kanojen lisäksi myös pikku tiput tulleet aterialle. Ellu aikanaan hoiti kanoja niin huonosti, että se pääsi sananlaskuihin. Annetuissa tehtävissä pitää olla tekemisen meininkiä ja luulen , että Ellu on vähän laiskotellut. 

Tässä oli jälleen täysi tusina Martta Wendelinin piirtämiä postikortteja. Näistä saa hyvän käsityksen maaseutumaisesta elämästä Martan ja lapsenkin silmin. Kyllä monia asioita voi soveltaa kaupungissakin!

Sain eilen hommatuksi nelisen sataa postikorttia, joista 10 % oli alkuperäistä Martta Wendeliniä. Nämä esille tuomani kortit olivat siis kaikki uusiopainettuja. Tapaamme vielä varmasti Martta Wendelinin blogeissani. Olen vasta alkuvaiheessa hänen tuotantonsa esittelyssä. Blogit.fi  sivustolla löytyy kirjoitelmiani kolmelta taholta. Haulla voi kirjoittaa nimet: Arimon blogi, Mannari tai Jäken tallaaja, niin kaikista löytyy tarinaa ja pääsääntöisesti kuvien kera.